Pikaopas: Näin puhut joulupukista eri-ikäisille

Miten puhua joulupukista epäileväiselle pikkulapselle? Entä kyyniselle keski-ikäiselle?

Paljonko kannattaa raottaa salaisuuksien arkkua ruuhkavuosiaan elävälle 35-vuotiaalle, ettei aiheuta romahdusta?

Älä huoli. Kaikki selviää.

Joulupukki ja pikkulapset. Strategia kannattaa valita ennen lapsen syntymää tai perheeseen tuloa. Päätetäänkö aloittaa loputon narraamisen kierre? Vai kerrotaanko, että joulupukki on oikeasti vain asenne?

Jos päätetään aloittaa hellyttävä satuilu, se on tehtävä huolella. Väärät tavaratalopukit ohitetaan päättäväisesti ja selitetään niiden olevan aikuisten hupsutusta. Sen ainoan oikean kerrotaan asuvan tarunhohtoisessa paikassa henkilökuntineen.

Jos valitaan ns. aatteellinen joulupukkismi, niin lapselle kerrotaan alun alkaen, että joulu on todellisuudessa aikaa, jolloin vain pyritään olemaan hyviä. Käytännössä se tarkoittaa, että muistetaan myös kaukaisia tuttavuuksia, joiden nimet ja osoitteet ovat musta aukko.

Myöskään jälkimmäisessä tapauksessa ei mennä pahoittamaan hikoilevan vanhemman punanuttuisen miehen mieltä, vaan teeskennellään, että täydestä menee.

Joulupukki ja kouluikäiset. Tässä vaiheessa tilanne on yleensä varsin selkeä. Lapset teeskentelevät uskovansa joulupukkiin, koska sillä tavalla on helpompaa heruttaa lahjoja.

Myös aikuiset voivat tässä tilanteessa teeskennellä uskovansa joulupukkiin, samoin tonttuihin. Joulupukin avulla on mahdollista kiristää lapsilta kiltteyttä, hyviä koenumeroita ja yleistä kuuliaisuutta. Näin ainakin tehtiin siihen aikaan, kun hiihdettiin kouluun kesät ja talvet.

Joulupukki ja nuoret aikuiset. Nuoret aikuiset toivovat salaa, että joulupukki olisi sittenkin olemassa. Etenkin isovanhemmat voivat tarttua tähän upeana mahdollisuutena. Nuorille aikuisille ei kuitenkaan pidä ostaa iänikuisia tylsiä deodoranttipakkauksia ja kylpypyyhkeitä, vaan jotakin oikeasti kivaa, hei.

Joulupukki ja 1970- ja 80-luvuilla syntyneet. Nyt puhutaan ikäryhmistä, jotka ovat jo periaatteessa aikuisia. Tässä vaiheessa ei enää kannattaisi uskoa joulupukkiin, mutta todellisuus on toinen. Näissä ikäryhmissä joulupukki on kovempi sana kuin koskaan. Häntä odotetaan kuin palkankorotusta, jota ei koskaan tule. Arki on sen verran puuduttavaa loppusyksystä, että kyllä yksi hervoton partainen ukkeli lahjasäkin kanssa piristää, olkoonkin, että lahjat on itse ostettu.

Joulupukki ja keski-ikäiset. Tässä vaiheessa aletaan pikkuhiljaa muuttua lapsiksi jälleen. Toivo oikean joulupukin olemassaolosta on erityisen vahva. Tämänikäiset ovat yleensä olleet kimpassa jo niin kauan, että kaikki tietävät, mitä kenenkin paketissa on. Siksi olisi todella virkistävää, että se ainoa oikea joulupukki olisi valinnut lahjat. Saisi isäkin muuta kuin dekkarin ja vihreitä kuulia.

Joulupukki ja vanhat ihmiset. Jos jätetään nyt huumori sikseen, niin oikeasti tässä elämänvaiheessa joulupukki saisi olla olemassa. Joulupukki soittaisi puhelimella tai menisi käymään. Joulupukki ei räpläisi kännykkää, ei pitäisi kiirettä, ei toisi tyhmiä lahjoja, vaan antaisi aikaansa.

Lähde: Verkkokauppa Aarteet ja Löydöt/joulumuorin viestintäasiantuntija Heli Mustonen