Mielikuvitus peliin ja lahjansaajalle iloa!

Yksi aihealue on meille erityisen rakas. Se on lahjat.

Parhaat lahjat eivät ole niitä kaikkein kalleimpia lahjoja, vaan niitä, joissa lahjansaajaa on todella mietitty.

Vanhemmilla päivänsankareilla on jo yleensä vähän kaikkea. Eikä kukaan tarvitse loputtomiin maljakoita.

Niinpä lahjaa hankkiessa tarvitaan mielikuvitusta, rohkeutta ja luovuutta.

Oma 75-vuotias anoppini käy harrastuksenaan vetämässä virkistyshetkiä itseään vanhemmille. Hän arvosti tosi paljon lahjaa, jossa oli kasa vanhoja laulukirjoja ja cd-levyjä.

Niiltä löytyi juuri niitä lauluja, joita hänen ryhmäläisensä tehostetussa palveluasumisessa halusivat kuunnella ja laulaa.

Eli lähdetään liikkeelle senioreista. Jos päivänsankari on syntynyt 1920- tai 1930-luvulla, hän arvostaa varmaan eniten aikaasi.

Paras lahja voi olla, että vietät edes tunnin juttelu- ja kahvitteluhetken hänen kanssaan. Jos et pääse kasvotusten, puhelinsoittokin piristää paljon.

Tässäkin iässä fanittaa myös villasukkia, lämpöisiä pontsoja ja muuta lämpöistä mukavuutta. Eikä tämä ole vitsi, tämä on tosi elämää.

Villasukat ovat loistava lahja itse asiassa kelle tahansa. Jos niitä edeltää kotiin tulleen jalkahoitajan tekemä jalkahoito, päivänsankari morsettaa sinulle hyrisevät kiitoksensa.

Musiikki on myös useimmiten hyvä lahja. Ehkäpä jokin hänen nuoruutensa suosikki soimaan, kuten Olavi Virta tai Elvis Presley.

Jos nämä tuntuvat sankarista liian vanhahtavilta, niin sitten jotakin tuoreempaa.

Oma vuonna 1929 syntynyt, nyt jo edesmennnyt äitini olisi arvostanut levylautasella Simo Silmua tai Andrea Bocellia.

Videolta hän olisi halunnut katsoa Queenin Live Aid-konserttia, jossa maaginen Freddie Mercury laulaa porukat tainnoksiin.

Niin, että ei kangistuta stereotypioihin tässäkään, vaan mietitään ihan oikeasti lahjansaajaa.

1940-luvulla syntynyt tietää, mitä on olla ilman kenkiä. Vielä vuosikymmenen lopulla Suomessa oli noin 20 000 lasta, jotka eivät voineet käydä koulua, koska kenkiä ei ollut.

Ehkäpä siis päivänsankari yhä arvostaa arjen kauneutta, kun lapsuudessa se saattoi olla kortilla. Lahjakortti vaateliikkeeseen? Jotakin ihanan henkilökohtaista, kuten kosmetologi- tai kampaamokäynti?

Toisaalta, myös häntä saattavat kiinnostaa lapsuudessa ja nuoruudessa eletyt vaiheet. Iso pinkka vanhoja Suomen Kuvalehtiä tai Kotiliesiä vuosilta 1940-1950 voivat olla aikamoinen aikamatka. Lehdistä riittää tutkittavaa moneksi illaksi.

1950- ja 1960-luvuilla lapsuuttaan ja nuoruuttaan elänyt on nähnyt isoja muutoksia suomalaisessa arjessa.

Hän on nähnyt muovin tulon Suomeen. Hän on nähnyt coca-colat, hienot olympialaiset, tanssilavakulttuurin, rock-musiikin tulon, amerikkalaisvaikutteet, muistoihin jääneet telkkarisarjat ja vaikka mitä.

Tämän ajan peltilelut olivat tosi hienoja, samoin lautapelit. Jos niitä osuu käsiin, mikä ettei myös lahjaksi. Ja tietenkin, jos mahdollista, yksi mahtava lautapelisessio päivänsankarin kanssa.

1970-luvulla lapsuuttaan tai nuoruuttaan eläneet muistavat varmasti ainakin Kekkosen. Urkki dominoi niin 60-lukua kuin 70-lukuakin. Voisiko lahja olla jokin Kekkosen aikaan liittyvä nostalgiapaketti?

1970-luvulla syntyi Suomirock ja muun muassa Hurriganes jyräsi.

Vaikea kuvitella päivänsankaria, joka ei ilahtuisi vaikkapa hyväkuntoisesta Hurriganesin levystä, vinosta pinosta Suosikki-lehtiä ja 70-luvun jättijulisteesta, jossa kekkuloi juuri hänen suosikkibändinsä.

Niin, ja olihan 1970-luku myös erilaisten hupilahjojen aikaa. Samoin 1970-luvun Anttilan tavaraluettelo voisi olla aikamoinen aarreaitta iltaisin luettavaksi.

Jos itse saisin nyt lahjan, haluaisin laatikollisen 1970-luvun joulukoristeita. Voihan joulu!

1980-luvulla lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneelle ostaisin ehkä erilaisia kasaripehmoleluja ja etsisin unohtumattoman Mikki Hiiri -collegen. Sen ajan Trivial Pursuit -lautapeli voisi myös olla paketissa kova juttu.

Silloin katseltiin telkkarista Dallasta ja kuunneltiin Madonnaa, Michael Jacksonia ja edelleen Juice Leskistä. Ehkä näistä idoleista löytyy tuotepaketin aineksia?

Niin ja Dingo, kukaan ehta kasarilapsi ei ehkä unohda Dingoa. Jos tiedät päivänsankarin fanittaneen Dingoa, etsi käsiisi kaikki aiheeseen liittyvä ja kääri laatikkoon.

1990-luvulla lasten elämässä vilahtelivat teinimutanttikilpikonnat ja teletapit.

Teinien huoneen nurkassa hehkui laavalamppu, kun katseltiin telkkarista Frendejä.

Kun laitettiiin Spice Girls soimaan, nakotettiin säkkituolissa tai rottinkituolissa ja hehkutettiin samalla Mika Häkkistä ja Suomen jääkiekon maailmanmestaruutta. Niin ja se vyölaukku, siitähän me tykättiin!

Ysärilapsi tai -nuori mennee siis sanattomaksi, kun paketista löytyy legendaarinen laavalamppu ja käsittämätön vyölaukku?

Nyt joku kysyy, mitä 2000-luvun alussa nuoruuttaan elänyt tulee vielä kaipaamaan, kun on kiikkustuolissa?

Piikkimattoa tietenkin, hehee, sehän se oli 2000-luvun alkupuolen ihmeitä. Emme kuitenkaan suosittele laittamaan sitä pakettiin ihan vielä.

Että siis onnistunutta lahjanetsintää meille kaikille ja muistakaa, että silloin tällöin on hyvä lahjoa myös itseään. Arjessa pitää olla joskus ekstraa.

Terveisin Heli